Kielráfi
Dánmárku-Norga lei guhká leama olggobealde napoleonsođiid. Muhto Englánda balai ahte Napoleon sáhtii viggat sihkkarastit alccesis dánska-norgga fanasveaga, ja válljii doamihit Napoleon ovddabeallái.
Čakčamánu 1807 fallehii Englánda Københámmana ja doalvvui fanasveaga. Dát falleheapmi lea eanemus dovddus dáinna namahusain flåteranet, ja dat doalvvui Dánmárkku-Norgga soahtái Napoleon beallái.
Borgemánu 1810 válljejuvvui Jean Baptiste Bernadotte, fránskala marskálka, ruoŧa ruvnno árbejeaddjin. Son válddii nama Carl Johan, ja attai oalle fargga mearkkaahtti fápmun ruoŧa olgoritpolitihkas.
Máŋgasat ledje eallán dan oskkus ahte dát fránskala marskálka dáiddii doarjut Napoleona. Muhto Ruoŧŧa searvvai dađistaga soahtái baicca brihttalaččaid ja ruoaid beallái. Carl Johanis lei maiddái su ieas ái duogábealde dáid daguid: Ruoŧŧa lei vuoittahallan soađis ja ribahan Suoma Ruii 1809:s, ja dál dáhtui Carl Johan buhtadit dien táhpa. Son dáhtui oaut Norgga go juo Suoma lei massán, ja de son ii sáhttán dáin riidduin leat seamma bealde go Dánmárku.
iehtadus Norgga hárrái
Carl Johan barggai guhká oaut stuorafámuid dan ipmárdussii ahte jus Dánmárku vuoittahallá soađis, de ferte addit Norgga Ruŧŧii. Son oaččui tsara dan doarjut sierra soahpamuas, ja 1813:s mieđai maiddái Englánda dan doarjut: Englánda ii áigon moktege hehttet dan ahte Norga galggai luvvejuvvot Ruŧŧii. Muhto, celkojuvvo soahpamuas, olles dát ái galggai čađahuvvot nu árbmugasat go fal vejola norgga álbmoga lihku ja friddjavuođa ektui.
Napoleon lei oalle garrasit massán fámu dan hirbmatla soahtemátkkis Moskva vuostá 1812:s. Golggotmánus 1813 gillái son fas stuora táhpa Leipzigas. Dánmárku attai gierdat garra diplomáhtala ja militeara deattu dien táhpa maŋŋá. Oktasa davvisoahteveahka, mii lei Carl Johan kommándo vuolde, lei dánska Slesvigas ja Holsteinas, ja Frederik VI balai daid boahtit vel lagabui. Son miehtá Carl Johana gáibádussii ahte dakkaviđe geassádit eret dánska eatnamis ja dan sadjái fas oaut ruoŧa Pommern, Rügen ja ovtta milliuvnna riksdálera.
Dánmárkku Gonagas Frederik VI miehtá luvvet Norgga Ruŧŧii Kiel ráfisoahpadallamiin ođđajagimánu 14. beaivvi 1814. Dalá norgga guovllut Islánda, Fearsullot ja Ruonáeana eai leat dán iehtadusas mielde ja dat bisso dasto dánska eanamin.
Norga biehttala
Báhpiriid alde gal sirdauvvai Norga dakkaviđe Dánmárkku gonagasa vuollása riikkan ja attai ruoŧa Gonagasa Carl XIII vuollásaan. Duohtavuođas attai das dakkár vakuum man sisa lei čohkkejuvvon politihkala fápmogeahččaleapmi. Dánska eiseválddiin ii lean at makkárge fápmu Norggas, muhto ii lean vel ásahuvvon makkárge sadji Ruŧŧii.
Norga biehttalii dohkkeheamis Kielráfi. Dánska gonagas lei cealkán Norgga eret sihke ieas ja su maŋisbohttiid hálddus. Danin oaivvildii Norga ahte dasto lei ge bajemusdási mearrideapmi sirdauvvan norgga álbmogii, ja de fertii ge leat dan riikka ieas duohken válljet geainnu viidáseappot.
Mossekonvenuvdna
Carl Johan fallehii Norgga suoidnemánus 1814. Ii son ádjánan guhká vuoitit norgga vuostálastiid badjel. Borgemánu 14. beaivvi vuolláičállojuvvui ráfikonvenuvdna Mossas, ja go čavčča mielde ledje vuos ráđđádallan, de soabai Norga searvat Ruoŧain uniuvdnii. Muhto daid mánuid mat golle dan rájes Kielsoahpamu vuolláičállojuvvui ođđajagimánus, dassáii uniuvdna lei duohtandahkkon, lei ollu dáhpáhuvvan. Norga manai uniuvdnii sierra nauvdnan mas lei su ieas vuođđoláhka, ja moadde mánu lei Norggas maid leama ieas gonagas – dánska prinsa Christian Frederik.